"Ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja tuettava markkinaehtoisesti"

”Tärkeä tavoite maailmanlaajuisesti on ilmastonmuutoskysymyksen ratkaisu yhteisillä pelisäännöillä. Hiilidioksidikauppa on hyvä esimerkki siitä, miten markkinaehtoisuus ja ympäristöystävällisyys on yhteen sovitettu”, toteaa LUT:n hallituksen jäsen, Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula. Lue lisää...

> LUTES kutsuu yrittäjyysmieliset yhteen

”Kun heität liikeideasi muille, voit saada heiltä kimmoketta sen kehittämiseen ja oppia näin uutta”, sanoo LUT Entrepreneurship Societyn eli LUTESin puuhamies, kauppatieteiden opiskelija Tomi Pyrhönen.

 Lue lisää...

> Viipuri-palkinto postuumisti maailmankuululle strategiavaikuttajalle

Viime keväänä edesmenneen strategian professori C. K. Prahaladin perhe vastaanottaa Viipuri-palkinnon perjantaina 19.11. Itävallan Wienissä järjestettävässä Peter Drucker -foorumissa. Palkinnon ojentaa LUT:n kauppatieteellinen tiedekunta.

 Lue lisää...

"Ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja tuettava markkinaehtoisesti"

”Tärkeä tavoite maailmanlaajuisesti on ilmastonmuutoskysymyksen ratkaisu yhteisillä pelisäännöillä. Hiilidioksidikauppa on hyvä esimerkki siitä, miten markkinaehtoisuus ja ympäristöystävällisyys on yhteen sovitettu”, toteaa LUT:n hallituksen jäsen, Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula.

Kuulan mielestä on tärkeää, että maailmassa saataisiin luotua nimenomaan markkinoiden pelisäännöillä toimivat sähkö- ja energiamarkkinat. Ne eivät saisi nojautua liikaa julkisiin tukiin ja niiden tulisi ottaa huomioon ympäristövaateet.

”Uskon, että Euroopan sähkö- ja energiamarkkinat tulevat pitkälle integroitumaan. Sen jälkeen kysymys on siitä, miten pystytään globaalimmin viemään muun muassa päästörajoitetavoitteita eteenpäin. Asia pysyy varmasti korkean tason poliittisten päättäjien, kuten YK:n agendalla tulevaisuudessakin”, toteaa Kuula.

Maailman maat ovat globaalisti hyvin eri kehitysvaiheissa, minkä vuoksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähköntuotanto kasvaa jatkossa entisestään, olivatpa EU:n tavoitteet kuinka kunnianhimoisia tahansa.

”Uusiutuvilla energiamuodoilla on toki merkittävä rooli tulevaisuudessa. Perinteisten tuotantomuotojen rinnalle tulee merkittävästi lisää tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja aaltovoimaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että globaalisti yhä iso joukko ihmisiä elää ilman sähköä”, muistuttaa Kuula.

Kuula on ollut itse viemässä Fortumia vahvasti Venäjälle ja asunutkin Tseljabinskissä vuoden. Venäjästä onkin viime vuosina tullut keskeinen markkina-alue Fortumille, joka on jo 1950-luvulta tuonut sähköä Venäjältä Suomeen.

”Aika luontevaa oli siis hyväksyä kutsu LUT:n hallituksen jäseneksi, kun on näin vahvat yhteydet yliopiston strategian kahteen osa-alueeseen eli energiaan ja Venäjään", kertoo Kuula, joilla ei ole luottamustehtäviä muissa suomalaisissa yliopistoissa.
 

LUTES kutsuu yrittäjyysmieliset yhteen

”Kun heität liikeideasi muille, voit saada heiltä kimmoketta sen kehittämiseen ja oppia näin uutta”, sanoo LUT Entrepreneurship Societyn eli LUTESin puuhamies, kauppatieteiden opiskelija Tomi Pyrhönen.

Lauseeseen tiivistyy LUTESin pääidea. Yrittäjyysyhteisö haluaa saada yrittäjämieliset LUT:n eri alojen opiskelijat, henkilökuntaa sekä ulkopuolisia yrittäjiä saman pöydän ääreen, verkottumaan ja jakamaan osaamista. Näin saattaa syntyä innovatiivisia liiketoimintamalleja ja kasvuyrityksiä.

”Kun yksi osaa koodata, toinen myydä ja kolmas graafista suunnittelua ja he lyövät päänsä yhteen, niin siinä voivat alkaa ideat liikkua ja tuloksena voi syntyä vaikka mitä”, Pyrhönen avaa.

LUTESin perustamiskokous oli marraskuun alussa. Paikalle saapui noin 70 yrittämisestä innostunutta teekkaria ja kylteriä. Jatkossa yhdistys järjestää jäsenilleen ideoiden sparrausiltoja, koulutusta, yritysvierailuja sekä kontakteja. Koko toiminta perustuu verkostoitumiseen ja opiskelijavetoisuuteen.

”Tavoite on saada opiskelijat ylipäätään saada ymmärtämään, että yrittäjyys on yksi työllistymisvaihtoehto. LUTESin taustalla vaikuttavat LUT ja muun muassa Lappeenranta Innovation ja Technopolis, joten verkottuminen voi alkaa jo opiskellessa”, toteaa Pyrhönen selvästi innoissaan.

Samankaltaisia yrittäjyysyhteisöjä on muissakin suomalaisissa ja kansainvälisissä yliopistoissa.

”Haluamme verkostoitua ihan kaikkien kanssa ja saada myös ne hiljaisimmat opiskelijat toimintaamme mukaan. Lisäksi luvassa on yhteisiä virityksiä muidenkin suomalaisten yliopistojen yrittäjyysyhteisöjen kanssa”, sanoo Pyrhönen, joka LUTESin vetämisen ja opiskelujen ohella on sosiaalisen median yrittäjä.
 

Viipuri-palkinto postuumisti maailmankuululle strategiavaikuttajalle

Viime keväänä edesmenneen strategian professori C. K. Prahaladin perhe vastaanottaa Viipuri-palkinnon tämän viikon perjantaina Itävallan Wienissä järjestettävässä Peter Drucker -foorumissa. Foorumiin kokoontuu yrityselämän ja yliopistojen edustajia ympäri maailmaa pohtimaan johtamisen tulevaisuutta. Palkinnon ojentaa LUT:n kauppatieteellinen tiedekunta.

Viipuri-palkinto on kunnianosoitus C.K. Prahaladin ansioista taloustieteissä. Michiganin yliopistossa viimeksi työskennellyt Prahalad kirjoitti useita strategiaa ja johtamista käsitteleviä kirjoja, jotka muuttivat yritysmaailman ajattelutapoja. Viime vuosikymmenellä Prahalad loi bisnesguru Gary Hamelin kanssa käsitteet ydinosaaminen ja strateginen aikomus.
 

"Viipuri-palkinnon kautta haluamme osoittaa kunnioituksemme kansainvälisen tiedeyhteisön jäsenille, joiden tuotannosta ammennamme omaan tutkimustyöhömme. LUT:n kauppatieteellisessä tiedekunnassa hyödynnetään laajalti Prahaladin kehittämiä strategisia käsitteitä ja malleja", sanoo kauppatieteellisen tiedekunnan dekaani Jaana Sandström.

Viidettä kertaa jaettava Viipuri-palkinto perustettiin vuonna 2002. Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura (Vitako) myöntää palkinnon, 10 000 euroa, joka toinen vuosi sellaisesta strategiatutkimuksen alalla tehdystä ansiokkaasta tutkimuksesta, joka on merkittävällä tavalla tukenut ja edistänyt LUT:n kauppatieteellisen tiedekunnan tutkimustyötä.

Aiempia palkinnon saajia ovat professori David Teece (Kalifornian yliopisto, Berkeley), professori James G. March (Stanfordin yliopisto), professori Peter Buckley (Leedsin yliopisto) ja professori Sidney G. Winter (Pennsylvanian yliopisto).
 

LUT selvitti tuulivoimaloiden aiheuttamia tutkahäiriöitä

LUT selvitti, mitä häiriöitä tuulivoimalat ja tuulivoimapuistot aiheuttavat tutkajärjestelmiin ja miten häiriöitä voidaan lieventää. Niitä voidaan lieventää kolmella eri tavalla: muokkaamalla tutkaa, muokkaamalla tuulivoimaloita tai niiden sijaintia sekä asentamalla lisätutkia.

Tuulivoimalat aiheuttavat varjostamista ja heijastuksia tutkasäteilyyn samalla tavoin kuin korkeat rakennukset ja mäet. Ne voivat teoriassa tarjota tutkavarjoa vihamieliselle lentokoneelle.

Häiriöiden määrä riippuu tuulivoimapuiston koosta, etäisyydestä ja ilmastollisista olosuhteista sekä tutkasta. Tutkan kannalta on parempi, jos tuulivoimapuiston voimalat sijoitetaan riittävän kauas toisistaan. Näin maali voidaan havaita tuulivoimaloiden väliin jäävillä alueilla.

Ainoa keino, jolla voidaan kokonaan estää tuulivoimaloiden aiheuttama tutkahäirintä, on sijoittaa tuulivoimalat tutkan näkökentän ulkopuolelle. Häiriöiden lieventämisessä tärkeää on tuulivoiman rakentajien ja tutkia operoivien tahojen välinen yhteistyö. Näin molempien osapuolten intressit tulevat huomioiduksi.

Eduskunta on tekemässä tuulivoiman tariffipäätöstä lähiaikoina. Tuulivoimalupien aikataulut riippuvat Suomessa vahvasti Puolustusvoimain kannasta tuulivoimarakentamiseen.

Eri maissa on erilaisia käsityksiä tuulivoimaloiden häiriöistä tutkille ja erilainen prosessi tuulivoimaloiden rakentamiselle. Lisäksi monessa maassa tuulivoiman lisärakentaminen on pysäytetty, koska tuulivoimaloiden on havaittu häiritsevän tutkia.

Väitös: Tasajännitejakelu parantaa sähkönjakelun jännitteen laatua

Thomas Edison oli sittenkin oikeassa. Nimittäin tekniikan kehitys on jälleen mahdollistanut Edisonin kehittämän sähkön tasajännitejakelun nykyisin käytetyn vaihtosähkön lisäksi. Tasajännitejakelu on todennäköisesti vielä nykyistä kilpailukykyisempi tulevaisuudessa.

Ensimmäiset sähkönjakeluverkot toteutti tasajännitteellä Thomas Edison 1800-luvun lopulla. Silloinen verkkoratkaisu kuitenkin hävisi kilpailun George Westinghousen ja Nikola Teslan kehittämälle vaihtovirtatekniikalla toteutetulle sähkönjakelulle tasajännitejakelussa esiintyneiden puutteiden vuoksi.

Pasi Peltoniemi selvittää tuoreessa väitöstutkimuksessaan, miten pientasajännitejakeluverkon kuluttajalaitteiston vaihejännitteen säätö ja suodatus pitää toteuttaa, jotta kotitalouksissa käytettävän jännitteen laatu ja laitteiston energiatehokkuus olisivat mahdollisimman hyviä.

Tasajännitejakelun yksi merkittävimmistä eduista on parempi tehonsiirtokyky. Paremman tehonsiirtokyvyn vuoksi tehoa pystytään siirtämään entistä pidempiä matkoja. Siksi tasajännitejakelu soveltuu hyvin esimerkiksi haja-asutusalueiden sähkönjakeluun, missä etäisyydet ovat pitkiä.

Kuluttajalla verkon parantunut siirtokyky näkyy parempana jännitteen laatuna. Kuluttaja liittyy tasajänniteverkkoon nykyaikaisella tehoelektroniikalla toteutetulla laitteistolla, jolla tasajännite muunnetaan takaisin vaihtojännitteeksi.

Sähkönjakelussa sähkön laadulla, jakelujärjestelmän energiatehokkuudella ja luotettavuudella on keskeinen merkitys. Hinnan lisäksi ne määrittävät parhaiten tasajännitejakeluun soveltuvan kuluttajan laitteiston teknisen toteutuksen.
 

Professori Sillanpäälle kansainvälinen tiedepalkinto

Professori Mika Sillanpää on voittanut kansainvälisen ympäristötieteiden tiedepalkinnon. International Council for Sciencen tieteellinen ohjelma SCOPE (Scientific Committee on Problems of the Environment) myönsi ensi kertaa julkistetun kilpailun voiton professori Sillanpäälle ympäristöteknologian sarjassa.

SCOPE-Zhongyu Young Scientist Award on Environmental Issues -palkinto julkistettiin ja jaettiin lokakuun 27. päivä 2010 Shanghaissa, Kiinassa UNESCO:n järjestämässä konferenssissa. Palkintoja jaettiin kolmessa eri kategoriassa, jotka olivat ympäristötieteet, ympäristöpolitiikka ja ympäristötekniikan innovaatiot.

Sillanpään sai palkinnon ympäristötekniikan innovaatiot -kategoriassa. Palkintoperusteissa mainitaan, että palkinto myönnettiin ansiokkaasta tutkimustyöstä maailmanlaajuisten ympäristöongelmien parissa, varsinkin erilaisten ympäristötekniikan sovellusten kehittämisestä ja uusista innovaatioista veden ja jäteveden puhdistuksessa.

SCOPE on kansainvälinen, monitieteinen tiedekomitea, joka on keskittynyt tutkimaan ajankohtaisia ympäristöön liittyviä kysymyksiä niin tieteellisellä kuin päätöksentekotasolla.

Sillanpää toimii professorina ja soveltavan ympäristökemian laboratorion johtajana Mikkelissä sekä dosenttina Aalto-yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Sillanpään laboratorio siirtyy vuodenvaiheessa LUT:lle Itä-Suomen yliopistolta.

Kahdeksas kansallinen ydinturvallisuuskurssi alkoi LUT:ssa

LUT järjesti kansallisen ydinturvallisuuskurssin ensimmäisen jakson ydinenergiatekniikan professori Riitta Kyrki-Rajamäen johdolla. Kurssin ensimmäinen jakso ”Ydinvoimaloiden toiminta” pidettiin LUT:ssa 19.10. – 21.10.

YK8-ydinturvallisuuskurssi toteutetaan kuutena eri jaksona aikavälillä 19.10.2010 – 9.3.2011 alan eri organisaatioissa vieraillen. Kurssille osallistuu noin 70 ydinvoima-alalla jo työskentelevää lisäoppia hakevaa henkilöä.

Jo kahdeksatta kertaa järjestettävän ydinturvallisuuskurssi antaa kattavan kuvan ydinturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Yhteensä kursseille on osallistunut jo yli 400 henkeä, mikä on valtaosa alan uusista tulijoista. Kurssin sisältö on laadittu niin, että eri organisaatiot voivat hyödyntää sitä omassa sisäisessä koulutuksessaan.

LUT on Suomessa eniten ydinvoiman opetukseen ja tutkimukseen panostanut yliopisto, jonka strategisena painopisteenä on energia – ja ydinenergia on siinä tärkeä osa. Ensi vuonna LUT laajentaa ydinvoimatekniikan opetusta siten, että kansainväliseen energiatekniikan maisteriohjelmassa voi valita pääaineeksi myös ydintekniikan.

LUT:ssa on Suomen laajimmat ydinvoima-alan koelaitteistot, muun muassa PACTEL, joka mallintaa sekä venäläistyyppistä Loviisan ydinvoimalaitosta sekä Olkiluoto 3 -tyyppistä ydinvoimalaitosta.
 

BIOTULI-hankkeessa kehitetään uusia puuperäisiä tuotteita

LUT:n koordinoimassa BIOTULI-hankkeessa (Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit) kehitetään uusia puuperäisiä tuotteita, joiden yksikköhinta on moninkertainen tämänhetkisiin kemiallisen metsäteollisuuden tuotteisiin verrattuna.

Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten antibakteerisia ominaisuuksia sisältäviä puun komponentteja voidaan erottaa puumateriaalista ja käyttää niitä esimerkiksi erilaisissa terveydenhoitotuotteissa korvaamaan synteettiset kemikaalit.

Tuotteille kehitetään valmistuskonseptit, jotka soveltuvat esimerkiksi biojalostamoiden yhteydessä toimiville tai perustettaville pk-yrityksille. Samalla tutkitaan ja kehitetään uusien tuotteiden liiketoimintamalleja, markkinoita ja logistiikkaa sekä jalostusprosessin sivutuotteiden käyttöä energianlähteenä.

"Hankkeessa ei syvennytä bioperäisten moottoripolttoaineiden (biodiesel ja bioetanoli) valmistuskonsepteihin, vaan etsitään muita puusta saatavia komponentteja, joilla voidaan korvata olemassa olevia ratkaisuja ekologisemmin. Tavoittelemme hankkeen avulla kuuden uuden yrityksen perustamista", kertoo hankkeesta vastaava LUT:n Erotustekniikan keskuksen johtaja Vesa Karvonen.

LUT:n koordinoima BIOTULI-hanke sai1 428 000 euron rahoituksen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliitoilta sekä hankkeeseen osallistuvilta UPM Kymmene Oyj:ltä, StoraEnso Oyj:ltä, Andritz Oy:ltä sekä Imatran, Kouvolan, Kotkan ja Lappeenrannan seudullisilta kehittämis- ja innovaatioyhtiöiltä.

Mikkelin, Kouvolan ja LUT:n yhteistyö syvenee

LUT on solminut sekä Mikkelin että Kouvolan kaupungin kanssa yhteistyösopimukset. Sopimukset mahdollistavat LUT:n toimintojen pitkäjänteisen kehittämisen kaupungeissa sekä yliopiston tutkimuksen ja opetuksen jatkuvuuden Mikkelin ja Kouvolan alueilla.

LUT:n toiminnot Mikkelissä, Savonlinnassa ja Varkaudessa on koottu yhteisen LUT Savo-nimikkeen alle. Mikkelin yksikkö johtaa ja koordinoi LUT Savon toimintoja.

LUT ja Mikkelin kaupunki sopivat, että LUT Savon Mikkelissä tapahtuva materiaalitekniikan, bioenergiatekniikan ja soveltavan ympäristökemian koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminta on keskeisessä roolissa Mikkelin seudun ja Etelä-Savon maakunnan valittujen kärkialojen kehityksessä.

LUT Savoa kehitetään näillä aloilla kansainvälisen profiilin omaavaksi tutkimusyksiköksi. Myös Itä-Suomen yliopiston Mikkelissä toimiva soveltavan ympäristökemian laboratorio siirtyy osaksi LUT:n Mikkelin toimintoja vuodenvaihteessa.

Lisäksi LUT nimesi LUT Savoon kaksi kummiprofessoria lokakuun 2010 alusta alkaen. Toinen kummiprofessoreista on tekniikan professori, TkT Jukka Martikainen ja toinen kauppatieteiden professori, KTT Iiro Jussila.

Kouvolan alueella LUT profiloituu tietotekniikan ja tuotantotalouden osaajana kolmeen avainalueeseen, jotka ovat teknologia- ja liiketoimintainnovaatiot, tietoyhteiskunnan teknologiat sekä rautatielogistiikka.

LUT Kouvolaa kehitetään valituilla kärkialoilla korkeatasoiseksi ja kansainväliseksi tutkimusyksiköksi. LUT:n lisäarvoa Kouvolan alueen eri toimialoilla, kuten logistiikassa, metsä-, energia-, ympäristö-, tieto- ja viestintäsektorilla sekä matkailun ja vapaa-ajan sektorilla, vahvistetaan. 

LUT:lla on kolme alueyksikköä: LUT Kouvola, LUT Savo ja LUT Lahti School of Innovation.

Lappeenranta University of Technology (LUT) on vuodesta 1969 yhdistänyt kaksi toisiaan täydentävää tieteenalaa – tekniikan ja talouden. LUT:n kärkialoja ovat energia, liiketoiminta, Venäjä-osaaminen sekä tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus.

InnoCity-kilpailu on ensimmäinen opiskelijoiden ja yritysten yhteinen kilpailu. Kilpailun avajaisia vietetään Lappeenrannan kauppakeskus Galleriassa 17.11. klo 18.00 alkaen.

Practice-based Innovation: Something for you?  -symposiumi kokoaa tutkijoita, poliitikkoja ja käytännön ihmisiä keskustelemaan innovaatioiden ihmeellisistä mahdollisuuksista. Symposiumin järjestää LUT:n Lahti School of Innovation Sibelius-talolla 23.11.2010 klo 8.30–16.15.

LUT:n alumnitilaisuuteen Helsinkiin ovat tervetulleita kaikki LUT:n alumnit. Maksuton tilaisuus järjestetään Helsingin Suomalaisella klubilla 2.12.2010 klo 17.00–20.30.

Yliopiston toisen nimikkosalin avajaisissa juhlistetaan LUT:n yhteistyökumppanin mukaan nimetyn Säästöpankki-salin käyttöönottoa. Tilaisuus järjestetään LUT:ssa 16.12.2010.
 

Kenraaliluutnantti, tekniikan lisensiaatti Vesa Kämärin (LUT Tuotantotalous) väitöskirja Kumppanuuden strateginen johtaminen – Monitapaustutkimus puolustushallinnossa tarkastetaan tiistaina 14.12. 2010 klo 12.00 LUT:n luentosalissa 1382.

Suunta alan ykköseksi lähtee suunnittelupöydältä

Suomi tunnetaan maailmalla vaativien hitsattujen rakenteiden valmistajana ja suunnittelijana. Esimerkiksi laivanrakennuksessa ja kuljetusvälineiden rakentamisessa on osattava tehdä vaativia hitsattuja rakenteita, jotka kestävät siinä käytössä, mihin ne on tarkoitettu. Lue lisää...

Oyj Nordkalk Abp lahjoitti LUT:lle 100 000 euroa.  Lue lisää...